Kuvakudoksia

Tässä teen kehyskudontaa

Loimilangat valmiina punontaa varten. Loimena 6-säikeinen kalastajalanka

Seittiä kutoessa alkoi uudet opinnot

Mitäköhän tästä tuleekaan?

Pyörylää punoessa unohtuu muut huolet.Pitää olla tarkkana, lanka menee yli, ali, yli.

Kirjasta uutta

Näin kävi amk:n hakuoppaalle. Tehty joulua ajatellen..

Vieressä joulukoristepallo myös kirjan sivuista. Ohje Marha Stewart

Kuvansiirtoa

Tekniikkana kuvansiirtoaineella siirrettyjä kuvia kopiopaperilta kankaalle, paperille, puulle ja metallille.

 Purkkiimenevä mimmi, vai mitä?

  

Makuuhuoneen lampunvarjostimet saivat herrasväkeä kylkiinsä. Omat lampot herralle ja rouvalle, tietenkin!

  Herrahenkilö kuivumassa

Läpinäkyvyystestausta

Lupa valaista

 Pukeutumisneuvontaa

Rouvaskaista rantamuotia

Käyttämäni kuvat olen ostanut Sinellistä kartonkiarkkeina. Olen ottanut värikopiot katonkiarkeista käyttöä varten. Lampunavarjostimiin olen käyttänyt kankaalle liimattua lasikuitutapettia ja runkoina vanhat makuuhuoneen lampunvarjostimet. Kuvat siirsin lähes läpinäkyvälle organtsalle valonläpäisevyyden maksimoimiseksi. ( Lasikuitutapetille siirrettäessä kuva meni helposti rikki)

Kuvansiirtotekniikka- ohje
Tarvikkeet:
Suojamuovia pöydälle tai askartelualusta
Tulostin tai kopiokone
Pohjakangas, paperi tai puu
Akrylaattilakkaa
Sivellin
Silitysrauta ja -lauta
Leivinpaperia (kestää parhaiten kuumuutta)

Superlonisieni
Vettä
Valkoinen kynttilän pätkä
Eri Keepperiä, tai muuta vesiohenteista liimaa
Hiomapaperia  karkeus 240 tai hienompaa

Työvaiheet:
Tulosta kuva kopiopaperille, tai käytä aikakausilehdesta leikattua kuvaa.( Huomioi teksteissä, että tekstit pitää tulostaa peilikuvana)
Suojaa pöydän pinta suojamuovilla. Tämä on sotkuista puuhaa.

Sivele lakkaa kuvapuolelle ja aseta kuvapuoli alaspäin kiinnitettävälle pinnalle. Suojaa työ leivinpaperilla ja kiinnitä kuva silittämällä keskilämmöllä, kunnes kuva on kuiva.
Kastele superlonisieni vedellä ja kostuta kuva huolella. Lakka on kiinnittynyt kankaaseen ja kuvan muste on sulanut silityksen ansiosta työhön kiinni. Kostuttamalla poistetaan siis paperikuidut työn pinnalta. Hiero varoen sienellä paperin pinta rikki ja sitten sormin hankaamalla saat pala palalta paperin pois työn päältä. Kuvan voit halutessasi kuivata välillä, jotta näet onko kaikki kuitu poistunut työn pinnalta. Kun olet saanut paperin pois työn pinnasta voit halutessasi kiillottaa kuvan hankaamalla steariinia silitetyn kyvan pintaan. Silitä leivinpaperin läpi kuvaa ja hankaa kuumennutta kuvaa varoen kynttilänpätkällä jolloin siihen sulaa steariinia.
Kuivata ja suorista tarvittaessa kupruileva kuva painon alla, kun steariini on ensiksi kuivunut.


Purkeissa ja purnukoissa voit käyttää vesi-liima seosta  kuvan kiinnitykseen ,  ja samaa lakkaa työn pinnoittamiseen

Sivele liimaseosta purkin kylkii ja kiinnitä kuvat. anna kuivaa 20 minuuttia. (tarkasta oman liimasi kuivumisaika). Lakkaa pinta akrylaattilakalla neljään kertaan. Anna kerrosten kuivua ja voit myös hioa valumia kerrosten kuivuttua.

Virkattu matto

Kauhavan kangasaitan Lilli- ontelokuteesta virkattu matto.Löydät ohjeen nimellä Aura. Tämän virkatun maton halkaisija on 130cm. Ohje vaati ensikertalaiselta hieman uudelleen lukemista ja purkamista. Tein  liikaa lisäyksiä tuossa alussa, joten tuli aurakuvion lisäksi hieman aaltoa pintaan. Olen kyllä oikein tyytyväinen tähän lopputulokseen! Matto päätyi lipaston kaveriksi olohuoneeseen.

Lipaston kertomaa

Lipasto tönöttää lapsuusmuistoissani mummun kammarissa valkoisena ja kauniina, vihreäksi maalatun pönttöuunin vieressä. Kissa nukkui lipaston päällä tai hyppäsi sen päältä uunin päälle. Laatikoissa oli liinavaatteita pitsisiä aluhameita ja tärkeitä papereita, koruja ja ihaninta kaikkessa, peltinen nappilaatikko.

Mummo lupasi sen minulle ennakkoperinnöksi, kun muutti kaupunkiin maalta. Lipasto jäi pölyttymään navettaan, jonne se uusien asukkaiden tieltä unohdettiin Eikä se olisi mahtunutkaan opiskeluaikaiseen asuntooni.Muutettuani mieheni kanssa isompaan asuntoon minulla oli vihdoin tilaa lipastolle.

Mieheni ei ehkä liiemmin pitänyt ajatuksesta.  Mutta lipsto muutti meille, kun päätin eräänä kesäpäivänä pakottaa rakkaan mieheni lainaamaan peräkärryn ja ajamaan kotikaupunkiimme, missä minun mummolani sijaitsee. Päästyämme perille teimme pienen retken navettaan, josta minulla oli lupa hakea lippasto kunnostettavaksi. Lipaston päälle oli kasattu sanomalehtiä, laatikoihin mopon moottoreita ja muuta jännää. Puoli navettaa piti tyhjentää ennen kuin lipastoa saatiin edes liikuteltua. Mieheni ja hänen veljensä ilmeitä muistelen vieläkin. Mieheni veli esimerkiksi luuli koko kannniskelu-urakan ajan, että lipasto viedään kaatopaikalle. Hiukan ilme muuttui, kun sanoin lipaston tulevan meidän olkkariin.

Kannoimme lipastovanhuksen auringonvaloon ja pesin suurimmat liat sen pinnasta. Kesäloman alku hurahti isoimpia sotkuja siivotessa. Lomavierailun lopuksi lipasto tuotiin asuntomme ulkovarastoon, jossa aloin poistamaan vanhaa maalia ja pakkelia. Kuulostaa helpolta? No viisikymmentä luvulla nyt vaan tehtiin asiat huolella. Tai ainakin pakkelia oli laitettu huolella. Ihan koko lipaston päälle, ehkä tasoittamaan puun pintaa. Hioin käsin ja koneella lipastoa varmaan kolme kuukautta, enkä enää jaksanut jatkaa. Lipasto jäi taveksi varastoon. Keväällä sain inspiraation ja vein koko laitoksen työttömien työkeskukseen, jossa pojat hioivat lipaston loppuun ja maalasivat sen uudelleen. Lopputuloksesta tuli mainio.

Nyt lipasto pääsi jo kotiimme, missä sitä moitittiin jättiläisen huonekaluksi sen massiivisen ulkoasun vuoksi. Siitä loukkaantumatta, se nieli valtaisat määrä käsityömateriaalia sisuksiinsa. Ja siisteydestä iloisena jatkoin arkea, ihaillen valkeaa lipastoa.

 Huomasitko muuten, että vetimiä ei mainittu missään vaiheessa. No eihan laatikkoihin sellaisia tarvita. (Selittelen tässä puutetta sillä, ettei lähirautakauppamme 100km:n säteellä myynyt minulle tarpeeksi tukevia ja kauniita). Vetimien löytymiseen vaadittiin kaksi vuotta ja paikalleensaamiseen vielä vähän lisää. Avainkilpiä en tosin ole vieläkään löytänyt siihen. Kolme hopeaväristä uupuu. Mutta harrastankin hidasta entisöintiä...

Tälläinen se oli

Ja tälläinen siitä tuli

Seuraavat kirjailut ovat siis tuloksia lipaston laatikoiden antimista. Koruja, neuleita, askarruksia, ohjeita ja ideoita. Yllätyksiä itselle ja muille. Yleensä valmis lopputulos on ollut täysi yllätys, etenkin itselle.

Tämän blogin tarkoitus on olla kuvagalleria valmiista tuotoksistani
Tämä on siis Mirkkuukoukku lipastonlaatikossa
Kiva, kun tulit lukemaan!